Tulivathan ne sieltä! Pennut nimittäin. Hippa aloitti avautumisvaiheen sunnuntaina iltapäivällä, lämmöt putosivat 36,8:aan. Iltaa kohden alkoi läähätys ja petaaminen joten menin yöksi pentuhuoneeseen, missä sain nukuttua hetken kunnes taas mamma herätti levottomalla läähätyksellä ja paikan vaihtamisella. Aamuyöstä neljän aikaan Hippa päästi vedet ja alkoi ponnistaa ensimmäistä pentua. Potra urospentu syntyi vartin ponnistuksen jälkeen. Hippa alkoi heti hoitaa pentua antaumuksella ja vierähti liki tunti ennen seuraavan pennun tuloa.

Hippa väsyi synnytyksen kuluessa kovin, koska pennut olivat isoja ja tosissaan sai ponnistella niitä ulos. Viimeinen kookas narttupentu syntyi kymmenen jälkeen oltuaan pitkään kiinni synnytyskanavassa. Se oli niin lihava että maha ei meinannut millään mahtua vaan otti kiinni ja Hipan voimat olivat niin lopussa ettei se jaksanut kunnolla ponnistaa. Seisaaltaan Hippa sai ponnistettua pennun jalat ulos ja autoin viimeisen tulokkaan maailmaan.

Hippa on hieno emä, hoivaa ja imettää rauhallisesti lapsiaan. Tuota äidin onnea pystyisi tuijottamaan pentulaatikon reunalla vaikka kuinka pitkään.. ja tietenkin niitä suloisia olentoja, jotka kärkkäästi hamuavat tissiä ja riitelevät parhaista nisistä :)

Kiitos Merjalle tuesta ja neuvoista Hipan tiineyden ja synnytyksen aikana. Kiitos Teijalle, että luotat Hipan meidän hoitoon ja olet aina apuna tarvittaessa. Kiitos Anne ja Päivi tsemppauksesta ja kiinnostuksesta Velton lapsia kohtaan:)

tulihan noita aika kasa

äidin onnea

ruuhkaa nisillä