Hippa on toistaiseksi yhtenä kappaleena, eikä synnytystä ennakoivaa lämmön laskua ole vielä tapahtunut. Pari päivää lämmöt on pysyneet sitkeästi 38:ssa, jopa yli. Tuleva mamma nukkuu kaiken aikansa, mutta hyvä että kerää voimia tulevaan urakkaan. Vuorokausia nyt siis kasassa se 58, odottelu jatkuu..

Hippa pentulaatikossaan... odottaa..

-----------------------------------------------------------------------------------------

Odotusaikakin pitää käyttää hyödyksi, niinpä lähdin Merjan ja Piian kanssa metsään jäljen tekoon. Ensimmäistä kertaa Pekolle ja Viiville teki jäljen joku muu kuin omistaja, eli Piia polki Viiville, Merja Pekolle ja minä Ekulle. Jäljistä tuli pitkiä ja kummankaan sisaruksen jäljellä ei ollut makupaloja, pelkät rasiat. Viivin hyvän jäljenajon jälkeen hain Pekon autosta ja lähdettiin janalle. Pekko otti itse jäljen oikeaan suuntaan ja sitten lähdettiin metsään reipasta vauhtia. Kymmenen metrin liina oli välillä koko pituudelta käytössä, ryteikössä kun ei ohjaaja tahdo pysyä koiran perässä millään. Onneksi Merja oli merkannut jäljen hyvin. Itse jäljestykseen olen tyytyväinen, parissa kohtaa Pekolla katkesi jäljestys, aivan kuin se olisi harhaantunut jostain muusta hajusta pois jäljeltä. Suurimman osan jäljestä se kuitenkin teki hyvin. Rasioille Pekko pysähtyy, mutta ei vielä ilmaise istumalla niin kuin Viivi. Tällä kertaa Pekko sai kaikki palkat rasioista, jäljellä ei ollut yhtään mitään. Sainpa ainakin itselle sen varmuuden, että tuo koira ei tee työtä makupalan persolla vaan siksi koska se haluaa ja nauttii siitä! Sellaisen koiran minä halusinkin, vaikka tuo uskomaton aktiivisuus käy välillä hermoille..

Täytyy toivoa että ehditään vielä metsään ennen lumien tuloa, mutta joka tapauksessa ensi viikolla alkaa pyöriä oma hallitreeniaikamme perjantaisin ja sitten aletaan opetella enempi tokojuttuja :)